Käsi ylös jos et tykkää parsakaalista!

...kokeile tätä ja kohta saatat tykätä.

Parsakaali, tuo hevitiskin vihreä viettelijätär, on kuin Saara Aalto: osa suomalaisista rakastaa, osa vihaa. Jos ainoa kokemus parsakaalista on huoltoaseman liikennemyymälän noutopöydän lämpöhauteessa jo jonkin aikaa noutajaansa odotellut harmahtava ylikypsä vetelys, eihän se ihme ole jos ei suuremmin innosta. Lähes takuuvarmasta gratiinistakin voi saada mautonta keittämällä parsakaalit liian kypsiksi ja jättämällä ne vetisiksi, ja sitten kuorruttamalla ne jollain rasvattoman maidon ja venhäjauhon sekoituksella. On nähty, Wb-Martaltakin jäi syömättä vaikka parsakaalin rakastajiin kuulunkin.

Mutta. Vaikka kuinka olisit mielipiteesi muodostanut ja järkähtämättömästi päättänyt parsakaalia koko lopun ikääsi vältellä, kokeile silti tätä. Jos et tästäkään tykkää niin ok, sitten se ei vaan ole sun juttu.

Elikkäs: leikkaa tuore parsakaali isohkoiksi nupuiksi. Pyörittele nuput öljyn, sitruunamehun ja mausteiden sekoituksessa (mausteet voit valita makusi mukaan mutta suosittelen ainakin suolaa, pippuria, ehkä valkosipulia joko tuoreena tai kuivattuna jauheena. Jos tulisuus on sun juttu, anna palaa chilin kanssa.) niin että ovat hyvin yltympäriinsä uitetut.

Paista uunissa 225 asteessa niin että parsakaali saa kunnolla väriä ja nuput sekä ruskistuvat että rapeutuvat kunnolla - aikaa menee noin 15 min. Ja ooh. Ei ole vetistä eikä vetelää, ja makukin jotain ihan muuta kuin siellä huoltoas... no siellä.