Tekstit
Pääsiäispyhiesi ratoksi: etsi virheet alla olevasta tarinasta (ps. tämä tarina on tosi).
Mitähän kivaa sitä leipoisi tänä pääsiäisenä? Jotain helppoa, nopeaa ja näyttävää. Hmmm. Pullaa? Ei nopeaa eikä näyttävää (helppoa kyllä, vastahan sitä onnistuneesti testattiin). Ei pullaa. Kääretorttua? Pyh, helppoa, nopeaa ja tarvittaessa näyttävääkin, mutta tylsää. Öööö. Ööö - mitä muuta on? Macarons. Haa, macarons!!! Näyttävää. Ei taida olla helppoa eikä nopeaakaan mutta ihan sama, macarons tulee.
**kolme kaupassakäyntiä myöhemmin** Etsitäänpäs nyt netistä joku kiva ohje. "Takuuvarmat macarons-leivokset", vaikuttaa hyvältä. Helpolta kuulostava ohje. Luetaanpa kommentit... eivät kuulemma onnistu. Eihän se käy. Hylätään. "Täydellinen macaron-resepti". Ehkä se on tämä? "Onnistumiseen voi vaikuttaa ilmankosteus." Että mitä että? Ei kelpaa. "Macarons". "Macarons". "Macarons". **selaa** "Macaron-leivokset, se täydellinen ohje". Kuulostaa hyvältä. "Oikean reseptin löytäminen on haasteellista" - vai niin. Hirveen paljon tekstiä. Hylätään. "Takuuvarma resepti macarons-leivoksiin - tällä onnistut!", pyh, kuulostaa helpolta, johan tässä on kaksikymmentä reseptiä kahlattu läpi, ei tarvita aloittelijoiden reseptejä enää. Seuraava.
Sitten lopulta, lopulta löytyy se TÄYDELLINEN macarons-ohje joka valikoituu noudatettavaksi. (En julkaise sen lähdettä koska en kehtaa kertoa miten sen häpäisin.) Ohje alkaa: "noudata reseptiä tarkasti, koska... blaablaablaa... sekoita mantelijauho ja tomusokeri keskenään, ja pyöräytä tehosekoittimessa sileäksi." Jaahas, tehosekoittimessa - kai sen virkaa ajaa Kenwoodin maustemylly (en nyt yhtään jaksa virittää tehosekoitinta, ja hei, Kenwood 💗)? Kuivatut sienetkin sillä jauhaantuu alta aikayksikön, varmasti toimii! Mantelijauho ja sokeri astiaan ja ei kun pyörimään. Mitäs hittoa niille nyt tapahtuu? Ääh, ehkä tarvitaan lisää vauhtia. Vielä vähän. Täysille. No mitäs ihmettä, nythän ne ei liiku enää ollenkaan. Mantelijauhot ja sokeri ovat muuttuneet - niin no, mantelimassaksi. Saisikohan sen siivilän läpi? Ei saa. Siivilän sillä kuitenkin saa tukkoon. Kokeillaan isompisilmäistä siivilää. Ei onnistu silläkään.
Laitetaan itse tehty mantelimassa jääkaappiin (koska "tästähän voi tehdä vaikka keksejä") ja aloitetaan alusta. Ja hei, kuka on tehnyt vahingossa mantelimassaa, käsi ylös? Niin. Wb-Martta osaa.
Seuraavaksi: "erottele valkuaiset". Ai näinkö?
"Vatkaa valkuaisia keskiteholla". Mikä on keskiteho? "Älä käytä nestemäistä elintarvikeväriä" (miten nestemäisen olomuoto muutetaan joksikin muuksi?).
"Siivilöi tomusokeri-mantelijauhoseos valkuaisvaahdon joukkoon nuolijalla sekoittaen". Siivilöi? Siivilässä on mantelimassaa. En siivilöi.
Toisessa ohjeessa luki, että nuolijalla pitää kääntää 40 kertaa, eri suuntiin. 1 - 2 - 3 - 4 - 5...38 - 39 - 40. Valmis.
"Kaada taikina pursotuspussiin. Voit piirtää leivinpaperin kääntöpuolelle muotit, joiden avulla leivoksista tulee tasakokoisia." Hahaaahaaahhhaaaaaa.
"Pursota leivinpaperin päälle kiekkoja." Helppoa, pursotuspussin kärki auki ja struuuuuuuts, mitä hittoa. Kuin sementtiä. Vähän isompi reikä. Struts oho. Tulikohan vähän liian iso reikä?
Kaksi leivinpaperia on jo täynnä, äääh mihin laitan pursotuspussin kun levitän kolmannen... tehdään kolmannelle pellille vähän isompia kiekkoja.
"Anna kuorten kuivua pellillä noin 30 min, kunnes ne ovat koskettaessa kuivia." 5 min, töks. Oho. 8 min, töks. Oho. Menen pelaamaan sudokua.
Tunnin päästä täydellisen ihanat macarons-kuoret menevät uuniin.
Sitten niihin pitää tulla jalka. "Mikä hemmetin jalka", sanoo nyt jo Insinöörismieskin. Ei tule, ei tule, ei tule, ei tule jalkaa vaikka kuinka tuijottaa. Vihdoin, vihdoin 12 minuutin kohdalla pieni, mitätön jalka on havaittavissa. "Käännä pelti puolessa välissä jotta kuoret kypsyvät tasaisesti." Hahaaahaaahhhaaaaaa potenssiin kaksi.
15 min kohdalla kuoret ulos uunista. "Anna kuorten jäähtyä ja irrota ne sitten leivinpaperista." No en kyllä malta odottaa. Höh, ei irtoa. No jäähtykööt sitten.
**30 min myöhemmin** ei irtoa vieläkään. Onkohan ne raakoja?
***tässä sensuroitua säätämistä uunin ja peltien kanssa***
No mutta hei, ne voi varmaan irrottaa leivinpaperista fileerausveitsellä. Aika jännästi pellin toisessa päässä irtoaa ihan kivasti, toisessa päässä ei? Nyt laitetaan näihin sitä täytettä. Ai niin, täytettä ei ole vielä tehty. No, siihenhän tuli lemon curdia ja tuorejuustoa, sotkuti sotkuti *maistetaan*, lisätään vähän sokeria. No niin, nyt on täytettä. Mutta nää kuorethan on keskenään eri kokoisia? No ei kai se niin paljoa haittaa. Ei kukaan huomaa.
Lopputulos todettavissa alta. Nokkelimmat arvaavat, kumpi on tavoitekuva ja kumpi toteuma. Mutta olihan se kuitenkin niin helppoa (ei), nopeaa (ei) ja näyttävää (ei todellakaan) että varmaan on pakko kokeilla toisenkin kerran.
Huomenna tehdään - niin, aivan oikein - mantelikeksejä. Ne on varmaan niin helppoja ettei niihin tarvitse edes ohjetta.
Mitähän kivaa sitä leipoisi tänä pääsiäisenä? Jotain helppoa, nopeaa ja näyttävää. Hmmm. Pullaa? Ei nopeaa eikä näyttävää (helppoa kyllä, vastahan sitä onnistuneesti testattiin). Ei pullaa. Kääretorttua? Pyh, helppoa, nopeaa ja tarvittaessa näyttävääkin, mutta tylsää. Öööö. Ööö - mitä muuta on? Macarons. Haa, macarons!!! Näyttävää. Ei taida olla helppoa eikä nopeaakaan mutta ihan sama, macarons tulee.
**kolme kaupassakäyntiä myöhemmin** Etsitäänpäs nyt netistä joku kiva ohje. "Takuuvarmat macarons-leivokset", vaikuttaa hyvältä. Helpolta kuulostava ohje. Luetaanpa kommentit... eivät kuulemma onnistu. Eihän se käy. Hylätään. "Täydellinen macaron-resepti". Ehkä se on tämä? "Onnistumiseen voi vaikuttaa ilmankosteus." Että mitä että? Ei kelpaa. "Macarons". "Macarons". "Macarons". **selaa** "Macaron-leivokset, se täydellinen ohje". Kuulostaa hyvältä. "Oikean reseptin löytäminen on haasteellista" - vai niin. Hirveen paljon tekstiä. Hylätään. "Takuuvarma resepti macarons-leivoksiin - tällä onnistut!", pyh, kuulostaa helpolta, johan tässä on kaksikymmentä reseptiä kahlattu läpi, ei tarvita aloittelijoiden reseptejä enää. Seuraava.
Sitten lopulta, lopulta löytyy se TÄYDELLINEN macarons-ohje joka valikoituu noudatettavaksi. (En julkaise sen lähdettä koska en kehtaa kertoa miten sen häpäisin.) Ohje alkaa: "noudata reseptiä tarkasti, koska... blaablaablaa... sekoita mantelijauho ja tomusokeri keskenään, ja pyöräytä tehosekoittimessa sileäksi." Jaahas, tehosekoittimessa - kai sen virkaa ajaa Kenwoodin maustemylly (en nyt yhtään jaksa virittää tehosekoitinta, ja hei, Kenwood 💗)? Kuivatut sienetkin sillä jauhaantuu alta aikayksikön, varmasti toimii! Mantelijauho ja sokeri astiaan ja ei kun pyörimään. Mitäs hittoa niille nyt tapahtuu? Ääh, ehkä tarvitaan lisää vauhtia. Vielä vähän. Täysille. No mitäs ihmettä, nythän ne ei liiku enää ollenkaan. Mantelijauhot ja sokeri ovat muuttuneet - niin no, mantelimassaksi. Saisikohan sen siivilän läpi? Ei saa. Siivilän sillä kuitenkin saa tukkoon. Kokeillaan isompisilmäistä siivilää. Ei onnistu silläkään.
Laitetaan itse tehty mantelimassa jääkaappiin (koska "tästähän voi tehdä vaikka keksejä") ja aloitetaan alusta. Ja hei, kuka on tehnyt vahingossa mantelimassaa, käsi ylös? Niin. Wb-Martta osaa.
Seuraavaksi: "erottele valkuaiset". Ai näinkö?
"Vatkaa valkuaisia keskiteholla". Mikä on keskiteho? "Älä käytä nestemäistä elintarvikeväriä" (miten nestemäisen olomuoto muutetaan joksikin muuksi?).
"Siivilöi tomusokeri-mantelijauhoseos valkuaisvaahdon joukkoon nuolijalla sekoittaen". Siivilöi? Siivilässä on mantelimassaa. En siivilöi.
Toisessa ohjeessa luki, että nuolijalla pitää kääntää 40 kertaa, eri suuntiin. 1 - 2 - 3 - 4 - 5...38 - 39 - 40. Valmis.
"Kaada taikina pursotuspussiin. Voit piirtää leivinpaperin kääntöpuolelle muotit, joiden avulla leivoksista tulee tasakokoisia." Hahaaahaaahhhaaaaaa.
"Pursota leivinpaperin päälle kiekkoja." Helppoa, pursotuspussin kärki auki ja struuuuuuuts, mitä hittoa. Kuin sementtiä. Vähän isompi reikä. Struts oho. Tulikohan vähän liian iso reikä?
Kaksi leivinpaperia on jo täynnä, äääh mihin laitan pursotuspussin kun levitän kolmannen... tehdään kolmannelle pellille vähän isompia kiekkoja.
"Anna kuorten kuivua pellillä noin 30 min, kunnes ne ovat koskettaessa kuivia." 5 min, töks. Oho. 8 min, töks. Oho. Menen pelaamaan sudokua.
Tunnin päästä täydellisen ihanat macarons-kuoret menevät uuniin.
 |
| Katsokaa kuinka täydellisiä he ovatkaan! |
Sitten niihin pitää tulla jalka. "Mikä hemmetin jalka", sanoo nyt jo Insinöörismieskin. Ei tule, ei tule, ei tule, ei tule jalkaa vaikka kuinka tuijottaa. Vihdoin, vihdoin 12 minuutin kohdalla pieni, mitätön jalka on havaittavissa. "Käännä pelti puolessa välissä jotta kuoret kypsyvät tasaisesti." Hahaaahaaahhhaaaaaa potenssiin kaksi.
15 min kohdalla kuoret ulos uunista. "Anna kuorten jäähtyä ja irrota ne sitten leivinpaperista." No en kyllä malta odottaa. Höh, ei irtoa. No jäähtykööt sitten.
**30 min myöhemmin** ei irtoa vieläkään. Onkohan ne raakoja?
***tässä sensuroitua säätämistä uunin ja peltien kanssa***
No mutta hei, ne voi varmaan irrottaa leivinpaperista fileerausveitsellä. Aika jännästi pellin toisessa päässä irtoaa ihan kivasti, toisessa päässä ei? Nyt laitetaan näihin sitä täytettä. Ai niin, täytettä ei ole vielä tehty. No, siihenhän tuli lemon curdia ja tuorejuustoa, sotkuti sotkuti *maistetaan*, lisätään vähän sokeria. No niin, nyt on täytettä. Mutta nää kuorethan on keskenään eri kokoisia? No ei kai se niin paljoa haittaa. Ei kukaan huomaa.
Lopputulos todettavissa alta. Nokkelimmat arvaavat, kumpi on tavoitekuva ja kumpi toteuma. Mutta olihan se kuitenkin niin helppoa (ei), nopeaa (ei) ja näyttävää (ei todellakaan) että varmaan on pakko kokeilla toisenkin kerran.
Huomenna tehdään - niin, aivan oikein - mantelikeksejä. Ne on varmaan niin helppoja ettei niihin tarvitse edes ohjetta.
 |
| Mitä haettiin ja mitä tuli. Arvaatko kumpi on kumpi? Kiitos ja anteeksi Mr. Macarons. (Photocredit siihen toiseen: blushandbeyond.com) |
😂
VastaaPoista