torstai 11. huhtikuuta 2019

Ihana kamala Ateena

Kirjoitan tätä tekstiä ateenalaisessa kahvilassa, aivan Ateenan keskustassa. Edessäni tuoksuu ihana, vahva kahvi, sen vieressä makea, lähes liiankin makea kreikkalainen leivos - juuri niin kuin kreikkalaiset sen osaavat. Ikkunan takana, aivan nenäni edessä, laitapuolen kulkijat tekevät pillerikauppaa kenenkään estämättä, puuttumatta tai edes hätkähtämättä. Tätä on Ateena.

Ateena on käsittämätön, ihastuttava ja kauhistuttava sekoitus vertaansa vailla olevaa kulttuurihistoriaa ja taloudellisen alamäen aiheuttamaa kurjuutta. Kaikkialla kaupungissa hohdokas historia ja vähemmän hohdokas nykypäivä elävät suloisessa sekamelskassa. Tuhansien vuosien takaisia raunioita on jotakuinkin kaikkialla, usein vieressään (ei aina edes kovin taidokkain) graffitein koristetut betoniseinät. Korkeatasoisen hotellisi viereinen talo saattaa olla luhistumaisillaan. Tavaratalon katoksen alla yöpyy asunnottomia rivissä, taitavimmat heistä ovat kyhänneet kuormalavoista ja vanhoista peitoista itselleen sängyn. Loput makaavat paljaalla maalla, ehkä likainen riepu peittonaan. Peiton alta pilkistää käsi jossa on kuppi, koska yhtäkään mahdollisuutta lantin ansaitsemiseen ei kannata jättää käyttämättä. 


Tyypillinen näky Ateenassa: raunioiden vieressä viilettää graffitein maalattu metrojuna. Taustalla Akropoliksen kukkula. 
Täällä taloudellinen ahdinko näkyy kaikkialla: kodittomia on enemmän kuin Wb-Martta on tottunut missään näkemään, hylättyjä, rapistumaan jääneitä taloja on jopa ydinkeskustassa ja tuherrettuja graffitteja on kaikkialla, aivan kaikkialla (paitsi niissä ikivanhoissa raunioissa, luojan kiitos). Turistien suosimalta alueelta yhden korttelin päässä huomaat olevasi alueella jonne et pimeällä haluaisi ja päivälläkin mietit, mikä on nopein reitti sieltä pois. Autokanta on silmiinpistävän vanhaa - Insinöörismiehen bongauksen mukaan Ateenan poliisit ajavat 20 vuotta vanhoilla partioautoilla. Ja mikä huomattavinta: kukaan ei hymyile.


Ränsistyneitä taloja on lukemattomia jopa aivan Ateenan keskustassa
Palkkoja ja eläkkeitä on Kreikassa leikattu, veroja kiristetty ja julkisia menoja karsittu. Jo valmiiksi heikkoa sosiaaliturvaa on entisestään heikennetty. Keskituloisista on tullut köyhiä, köyhistä kodittomia. Ollaan kaukana turistikohteiden kuvankauniista lomaluksuksesta. Ei ihme, ettei hymyilytä. 


Kaikki eivät toivota turisteja tervetulleeksi, joskin yleinen ilmapiiri on matkailijoille myönteinen
Mitä matkailijana voin tehdä? Ensinnäkin, matkusta, näe ja koe. Siis muualle(kin) kuin sliipattuihin turistikohteisiin. Suosi paikallisten omistamia hotelleja kansainvälisten ketjujen sijaan. Osta paikallisesti tuotettuja tuotteita. Anna juomarahaa. Pyri muutoinkin ohjaamaan matkalla käyttämäsi rahat paikallisille yrittäjille. Maksa käyttämistäsi palveluista käypä hinta. 


Myös asiakkaita velvoitetaan tekemään oma osuutensa veronkierron kitkemiseksi
Ateena jättää jälkensä Wb-Marttaan. Se ei ole kaikista auvoisin lomakohde, opettavainen kylläkin. On paljon vaikeampaa ohittaa inhimillinen kurjuus kun sen kohtaa silmästä silmään eikä satunnaisesti sanomalehden sivuilla tai tv-uutisissa. Jo muutamakin päivä antaa perspektiiviä siihen, miten hyvin meillä Suomessa asiat oikeastaan ovat. 


Ja onneksi monella tapaa Ateena on aivan ihana. Nähtävää ja koettavaa on niin paljon, ettei kaikkea ehdi yhdellä lomalla mitenkään koluta. Yksistään upeassa arkeologisessa museossa voi viettää koko päivän. Suurkaupungista löytää jokainen jotain itselleen. Ja jos kaupungista halajaa pois, on lyhyen automatkan päässä  Peloponnesos, ja lauttamatkan päässä saavutettavissa käsittämättömän hieno Kreikan saaristo. Ja tietysti, kuten Kreikka muutoinkin, Ateena on ruokakulttuuriltaan mahtava. Wannabe-Martta palaa vielä tännekin. 
Spanakopita eli fetapinaattipiirakka on yksi Kreikan herkuista

Gyrosta syödään Kreikassa kaikkialla

Rannikolla kun ollaan, merenelävät kuuluvat ruokalistalle itsestään selvästi. On kuitenkin hyvä olla tarkkana, onko tarjolla tuoreita vai pakastettuja äyriäisiä. Pakastetut eivät yleensä ole paikallisia. 

Kauneus on puoli ruokaa, ainakin mitä jäätelötötteröihin tulee



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sienihulluus iski taas

Tänään se taas iski. (Lähes) Jokasyksyinen tila josta ei tokene ennen kuin ensilumi sataa, erityisen hulluina vuosina ei ihan vielä silloink...