Tikkua silmään

Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään, sanoo vanha kansa. Tätä uhmaten aion kuitenkin muistella hieman vuoden 2017 tapahtumia, näin uuden vuoden kynnyksellä. Harvoin on aikaa tai tilaisuutta muistella menneitä onnistumisia tai haasteita (vaikka se olisi monestakin syystä hyväksi) mutta vuoden vaihtuessa niin  tulee usein tehtyä. Tämä päättyvä vuosi on ollut Wb-Martalle harvinaisen tapahtumarikas - monessa suhteessa vähän turhankin - mutta mennyttä vuotta voi kuitenkin katsella taaksepäin hyvillä mielin.

Alkuvuodesta Wb-Martta kokkaili harvinaisen paljon. Kotona oli enemmän suita ruokittavana kuin yleensä, ja arkiruokaa tarvittiin jokaiselle päivälle. Wb-Martta sai muistutella mieleen niin makaroonilaatikot kuin kanapastakastikkeetkin, ruokia jotka eivät yleensä ihan perusrepertuaariin kuulu, kun Kaaoskeittiössä kokkaillaan yleensä viikonloppuisin. Sienipiirakoitakin väsättiin alkuvuonna monta, oi nam.

Kevään koittaessa Wb-Martta ja insinöörismies viettivät viikon Kreikassa alkuvuoden koitoksista toipuen. Ooh sitä paikallisen ruokatarjonnan ihanuutta. Viikon mittaista äyriäis-valkoviinidiettiä voi suositella, varsinkin jos maisematkin ovat kohdillaan. Voisin tottua.

Kevään korvalla Kaaoskeittiön terassille ilmaantui mystinen vihreä savimuna. Grillimaisterit jo arvasivatkin, Insinöörismies täytti vuosien haaveensa ja hankki munagrillin (voitte kuvitella tästä väännettyjen vitsien määrää). Muna kävikin sitten koko kesän (ja sen jälkeenkin) kuumana: siellä on käristelty niin pihvit, kalat kuin pizzatkin. Pizzan paistamisesta grillissä on pakko vielä mainita: uskomattoman hankalaa, uskomattoman hyvää. Grilli pitää olla riittävän kuuma, jotta pohjasta saa oikeanlaisen, eli tällaisen...

...mutta ihan yhtä todennäköisesti pohja palaa ennen kuin juusto ehtii sulaa:

Lisäksi tarvitaan pitkä ja leveä lapio ja yhtä aikaa kärsivällisyyttä (älä avaa kantta vielä, älä avaa kantta vielä, älä avaa kantta vielä) ja nopeutta (NYT KANSI AUKI JA PIZZA ULOS) ja paljon taikinaa jotta edes muutama onnistuu syömäkelpoisesti. Malttia täytteiden kanssa, vain hyvin säästeliäästi jotta pohjalla ja päällisellä on edes jotain mahdollisuuksia valmistua samassa tahdissa. Vähän punaviiniä kokille helpottaa tilannetta ja vähentää turhautumista.

Mutta sitten kun onnistuu... omnomnomnom. Ei ole parempaa. Ja missään tavallisessa uunissa ei todellakaan saa aikaan mitään samansuuntaistakaan. Leivinuunissa varmasti.

Kesä on Wb-Martalle elämän parasta aikaa. Aurinko paistaa (paitsi Suomessa), on lämmintä (paitsi Suomessa) ja valoisaa (myös Suomessa). Ja loma, ja aikaa puuhastella kaikkea sitä mitä arkena ei ehdi. Tänä kesänä Wb-Martta innostui muoteista. Tähtimuoteista, sydänmuoteista, ooh pelikorttimaiden muoteista ooh mitä kaikkea näillä voikaan tehdä (no ei yhtään mitään), pyöreä, neliö kolmio, kukka, oooh oooh. Ja sitten mentiin... vuoden koukuttajan titteli menee vesimelonitähdille.

Myös mansikoiden kuorruttaminen suklaalla ja erilaisilla tilpehööreillä oli tämän kesän hittijuttu ja sitä pitikin harrastaa moneen otteeseen. Täytyy sanoa että erittäin kivaa, hämmästyttävän helppoa, ja tumpelokin (kuten Wb-Martta, enemmän intoa kuin taitoa) saa ihan mukiin menevää jälkeä aikaiseksi. Suosittelen LÄMPIMÄSTI.


Syksyllä Wb-Martta lähti metsään. Suhteellisuudentajun on jo ajat sitten todettu olevan Wb-Martalle tuntematon käsite, ja syksyinen sienimetsä on siitä loistava esimerkki. "Ai ei sienet enää mahdu mihinkään?" - Ei se mitään, kerätään silti vähän lisää, eihän näitä metsäänkään voi jättää. "Kas, en jaksa kantaa keräämiäni sieniä metsästä." - Ei se mitään, kerätään silti vähän lisää... Mutta sienestäminen on superterapeuttista, ja kun puoli viikonloppua kyykkii metsässä ja toisen puolen siivoaa, ryöppää ja kuivaa, maistuu toimistotyöntekijän arki maanantaiaamuna taas harvinaisen hyvältä. Puhumattakaan siitä ilosta jonka talvella saa kokatessaan itse kerättyjä kantarellejä, suppilovahveroita tai mustatorvisieniä. Tai lampaankääpiä. Tai orakkaita. Tai rouskuja. Tai tai tai... lähes loputtomasti.


Kuten aikaisemminkin on käynyt ilmi, Wb-Martta ei ole kovin kummoinen jouluihminen, ei ainakaan perinteisessä merkityksessä. Kaaoskeittiössä ei ole koskaan paistettu kinkkua eikä laatikoita, jouluna ei syödä rosollia (rosolli on muuten ehkä Wb-Martan maailmassa käsittämättömin "herkku": porkkanoita ja suolakurkkua vaaleanpunaisessa kermavaahdossa???  Tykkääkö siitä oikeasti joku???) eikä joulupöydässä ole punaista liinaa. Eli jos Kaaoskeittiössä joulua vietetään, tehdään se varsin epäperinteisin menoin, pöydän antimista kalat ja ehkä riisipuuro perinteisin osuus.

Vaikka Wb-Martta ei ollut tänä vuonna joulua kotona, pikkujouluja järjestettiin tänä vuonna muutamatkin. Ensimmäisistä varsin epäperinteisistä kekkereistä olikin juttua jo edellisessä blogitekstissä. Jälkimmäisissä, viikkoa ennen joulua vietettävissä pikkujouluissa aloiteltiin pikkunaposteltavalla (kylmäsavulohi + piparjuuri; mäti + smetana; ja viikuna + ilmakuivattu kinkku). Näpertäminen oli superhauskaa ja syöminen vielä hauskempaa, ja näiden voimalla jaksoi odotella pääruokaa jonka tuunaaminen kestikin usemman tunnin...

Varsinaiseksi pääruoaksi Insinöörismies jälkikasvuineen nimittäin kokkasi lihamureketta, eikä mitään tavallista lihamureketta (tietenkään) vaan "kardiologin painajaiseksi" nimettyä juustolla ja pekonilla ryyditettyä versiota. Innokkaita kokkaajia riitti Kaaoskeittiössä useampia. Koko komeus käärittiin vielä pizzataikinaan. Jonkinlainen pizzan ja burgerin yhdistelmä siis ehkä...


Jälkkäriksi pikkujouluissa nautittiin niin ikään överituunattua piparkakkukääretorttua: piparkakkumausteella maustettu kääretorttupohja, vaniljarahkaa (koska piparkakkurahka oli kaupasta loppu), piparkakkudominoja, piparkakkusuklaata sekä glögisiirappia. Aivan hyvää mutta kaiken edellä mainitun jälkeen lievästi liikaa 😃

Nyt alkaa vuosi kääntyä kohti päätöstään. Uutta vuotta Wb-Martta juhlii rauhaisissa merkeissä ja todennäköisesti on rakettien paukkuessa jo unten mailla 😀

Vuoden 2017 yhteenvetona Wannabe-Martta
- kiittää: hyvää sienivuotta, pitkää mansikkakautta, Reko-myyntiä (iso peukku!) ja kukkakaalitalkoita
- moittii: huonoa kesää, hirvikärpäsiä ja pilvimunia (muistatteko vielä tuon alkuvuoden boomin pilven mallisista munista, aivan höpöhöpöä, sanoo Wb-Martta)
- yllättyi: vakumointikoneesta, Green Eggistä, lampaankääpäpihveistä, härkiksestä ja nyhtökaurasta
- sai parhaan kokkauskokemuksensa: suklaamansikoista ja grillipizzasta
- koukuttui: vesimelonitähdistä ja ruokakuvauksesta Instagramiin

Loistavaa ja räiskyvää vuodenvaihdetta kaikille, koirat kiinni ja suojalasit päähän jos tarvii paukutella! Tavataan ensi vuonna!