maanantai 28. tammikuuta 2019

Wannabe-Martan Vegevillitys: Keitto joka lämmittää pahimpanakin lumimyräkkäpäivänä

Oletko etsinyt keittoa, joka lämmittää pahimpanakin lumimyräkkäpäivänä, kuten tänään? Älä etsi enää, tässä se nimittäin on. Tämä meni heittämällä Wannabe-Martan vakkarikokkailulistalle. Lumisadettta on luvattu vielä muutama päivä joten testaa itse (ja lisää sitten omalle vakkarikokkailulistallesi).

Keltainen kikhernekeitto kahdelle

1 prk esikeitettyjä kikherneitä suolaliemessä
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
noin 5 cm pätkä tuoretta inkivääriä
tetra kookoskermaa
kanaliemikuutio
kurkumaa
voita
chiliä (tuoretta tai kuivattua)
pippuria
suolaa

Pinnalle
turkkilaista jogurttia tai ranskankermaa
limemehua
korianteria
tuoretta chiliä

Pilko sipuli ja inkivääri. Kuullota niitä voissa pienellä lämmöllä niin pitkään että sipuli muuttuu läpikuultavaksi. Lisää pilkottu valkosipuli ja huuhdellut kikherneet, mausta suolalla ja pippurilla. Nosta hieman lämpöä, ja paistele seosta kymmenisen minuuttia välillä sekoitellen. Lisää sitten kurkuma, kookoskerma, chili ja kanaliemikuutio. Keitä noin 20 minuuttia, tarkista maku. Jos keitto on mielestäsi liian löydää, soseuta keittoa kevyesti niin, että keitto sakeutuu, mutta suurin osa kikherneistä jää kokonaisiksi. Näin keiton koostumus muistuttaa perinteistä hernekeittoa.

Annostele keitto lautasille, purista päälle limemehua. Lisää päälle nokare jogurttia tai ranskankermaa, tuoretta chiliä ja korianteria. Nautiskele, ja ihmettele että mikä ihmeen talvi?



torstai 3. tammikuuta 2019

Flexitarismi - tiedostavan sekasyöjän synninpäästö

Wannabe-Martta on koko tiedostavan ikänsä ajan ollut (lihaa rakastava ja siksi omantunnontuskissaan kärvistelevä) eläinten- ja luonnonystävä. Jokainen tuotantoeläinten julmaa kohtelua kuvaava artikkeli raastoi teini-ikäisen Wb-Martan sydäntä, eivätkä 2010-luvulla jokapäiväisiksi muuttuneet uutiset ilmaston lämpenemisestä, maapallon ylikansoittumisesta ja nurkan takana odottavasta maapallon kantokyvyn totaalisesta kyykkäämisestä ole tilannetta helpottaneet. Ympäristöstä ja meidän kaikkien yhteisestä ja ainoasta maapallostamme huolehtiminen ei ole enää vain äärivihreiden viherpiipertäjien asia, vaan uutiset tavoittavat nykyisin meidät kaikki ja onneksi vakuuttavatkin kai valtaosan.

Mutta mitä tehdä, kun mediat rummuttavat kasvissyönnin välttämättömyyttä sekä oman että maapallon terveyden pelastamiseksi, ja itse vaan, niin no, tykkäät lihasta? Wannabe-Martta ei vastusta kasvissyöntiä, tietenkään, kuka nyt niin tekisi - mutta ei vaan ole ns Wb-Martan juttu. Ei vaan ole. Yön yli uunissa hautunut lihapata, hirvilihapullat sienikastikkeessa, huolella valmistettu bolognesekastike... ei pysty luopumaan. Ei pysty. Ei vaan pysty.

Mutta viime aikainen suuntaus on Wannabe-Martalle kuin synninpäästö. Ei kuulemma tarvitsekaan luopua? Ei kokonaan. Kunhan luopuu välillä, mahdollisuuksien mukaan suurimman osan ajasta. Vaikkapa arkena. Tai joka toinen viikko. Tai joka toinen päivä. Ja sitten kun valitsee lautaselleen lihaa, tekee valinnan huolella: riistaa, luomua, vastuullisesti kasvatettua ja teurastettua. Sitten valmistaa sen hyvin ja syö sen kaiken.

Wannabe-Martta on ollut tietämättään jo vuosia flexitaristi. Kasvisten ja lihan määrä ruokavaliossa vaihtelee vuodenajan, tilaisuuden ja mielialan mukaan. Välillä menee viikkoja, ettei lautasella ole juurikaan lihaa, välillä sitä on vähän enemmän. Ja sitten, kun pannulle päätyy pihvi, siitä nautitaan omantunnon tuskitta.

Ja ne kasvikset, ne pyritään valitsemaan samoin periaattein kuin Wb-Martta muutoinkin haluaa ruokansa valita: toiselta puolen maapalloa rahdattujen tuoreiden mansikoiden, kurkkujen ja tomaattien sijasta talvella syödään kaalia, juureksia ja sieniä. Marjat syödään tuoreena kesällä ja talvella pakastimesta. Satokausikalenteria selataan ahkerasti ja kasviksia ostetaan silloin kun ne tulevat läheltä. Onhan hieman absurdia ilmastovaikutusten vuoksi välttää kotimaista lihaa ja samanaikaisesti ostaa toiselta puolelta maapalloa lennätettyjä hedelmiä.

Ehdottomuus on (lähes) kaikessa pahasta (Wb-Martan vuoden takaisia mietteitä ehdottomuudesta voit lukea täältä). Erityisesti jos se tulee ulkoa päin, pakotettuna.
"Kaikki alkoholi on pahasta."
"Absolutismi on vaarallista."
"Kaikki liikkumattomuus on pahasta."
"Kahvakuulan heiluttelu on epäterveellistä."
"Positiivinen ajattelu voi olla vaarallista."
"Istuminen on vaarallista."
"Kesäaika on epäterveellistä."
"Sokeri on yhtä epäterveellistä kuin tupakka ja alkoholi."
"Ikävystyminen on vaarallista."
"Valituksen kuunteleminen on epäterveellistä."
"Flossaus-tanssi on vaarallista."
"Perinteinen suomalainen ruoka on epäterveellistä."
"Elämä on vaarallista."
Nämä ovat kaikki todellisia otsikoita viime vuosilta. Ja jokaiselle todennäköisesti löytyy yhtä ehdoton vastaväite.

Mitä jos pyrittäisiin pääsääntöisesti tekemään suurin piirtein oikeita valintoja ja silloin tällöin sallittaisiin itsellemme niitä ei-niin-täydellisiäkin valintoja. Ehkä maailma silti pelastuu.






keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Voihan (joka toinen) joulu sentään

Wannabe-Martta on palannut keittiöön, tai Wannabe-Martta is back niin kuin isossa maailmassa sanotaan. Kaaoskeittiössä on syksyn ajan ollut hiljaisempaa, kiitos töiden ja matkailun (sekä työ- että huvisellaisen), eikä niin ollen tarinoita jaettavaksi ole syntynyt.

Jouluksi Kaaoskeittiössä sentään porisi monta pataa ja kattilaa, ja kun peräkkäisiä vapaitakin siunaantui suorastaan ylellisesti, on nyt sopiva hetki katkaista kirjoitustauko. Tai oikeastaan julkaisutauko lienee kuvaavampi termi, sillä puolivalmiita kirjoituksia on jonossa viisi - jos siis välipäivinä inspis iskee, voi olla että julkaisuja tulee liukuhihnalta 😀

Wb-Martta ei varsinaisesti ole kovin kummoinen jouluihminen. Ei ainakaan perinteinen sellainen. Perinteistä joulukuusta Wb-Martalla ei ole juuri näkynyt, joululaulut kuunnellaan jazz-versioina (ja niitäkin korkeintaan pari päivää) eikä Kaaoskeittiön uunissa ole joulukinkkua tai joululaatikoita paistettu koskaan.  Perinteiset jouluruoat ovat melkoisen kaukana Wannabe-Martan herkkuruoista. Ihan kaikkein kummallisin jouluruoka Wb-Martan maailmassa on rosolli: keitettyä porkkanaa ja punajuurta vaaleanpunaisen kermavaahdon kanssa? Ei pääse Kaaoskeittiön listoille. 

Ja lisäksi Wannabe-Martta ja Insinöörismies juhlivat joulua vain joka toinen vuosi, joka onkin Wb-Martalle oikein sopiva joulujen esiintymistiheys 😀 (joka toinen vuosi Wb-Martalla on ollut tapana lähteä jouluksi johonkin reissuun ja välttää se vähäkin jouluhössötys). Ja sitten, joka toinen vuosi kohdalle osuessaan, joulu onkin todella, todella kivaa. 

Tänä vuonna vuorossa oli kotona vietettävä joulu. Loppusyksyn elämää tosin hieman häiritsi monen kuukauden saunaremontti, mikä jossain määrin jarrutteli myös jouluvalmisteluja. Jouluaaton menunkin suunnittelu jäi viime metreille. Mutta siitä huolimatta joulusta tuli kaikkinensa aivan loistava ❤️🎄

Ketään ei varmaan yllätä että joulunakin Kaaoskeittiössä on ruokaa paljon ja yleensä enemmän kuin tarpeeksi. Tänä vuonna päätettiin jo etukäteen että ruokalajien määrä pidetään rajallisena eikä ruokaa niin ollen tule liikaa. Mikä loistava suunnitelma!!! Eipä sitten muuta kuin toteuttamaan! 

Jouluseurueemme vietti syksyllä viikon Italiassa ja tätä teemaa haluttiin toteuttaa myös joulumenussa, sitä perisuomalaisilla ja perikaaoskeittiöläisillä elementeillä täydentäen. Lopputuloksena iloinen sekamelska suomalaista ja italiais(henkis)ta ruokaa, joka ei todellakaan muodostanut tarkkaan harkittua kokonaisuutta mutta olivatpa kuitenkin kaikki ihan tosi hyviä 😉

Muutaman vatulointikierroksen jälkeen aaton ruokalista muotoitui seuraavaksi :
Antipastojoulukuusi
Vodkalla maustettu graavisiika (Insinöörismiehen suosikki, aina pakko saada) 
Konjakkigraavattu lohi
Wasabi-lohipastrami
Jääankka vadelmakastikkeella (Wannabe-Martan suosikki, aina pakko saada) 
Sienisalaatti
Pintasavustettu naudan paahtopaisti piparjuurimajoneesilla
Prosciuttomelonirullat
Sienipizza
Äyriäisrisotto ja giniliekitetyt scampit ja kampasimpukat
Savuporopasta
Suolakinuskijuustokakku

Ihan tosi hienosti meni "tänä-vuonna-ihan-vaan-muutamaa-laatua-ruokaa" -teeman toteuttaminen, eikö? No oli miten oli, kaikki oli kuitenkin tosi hyvää eikä valmistaminenkaan rasittanut määräänsä enempää. Ja koska kaikkea valmistettiin varmuuden vuoksi aika reilusti (kun niitä laatujakin oli kuitenkin vain muutamia...), ei vielä Tapaninpäivän iltaan mennessä ole tarvinnut ruuan valmistamista edes ajatella. Kaikkea on vieläkin. Paljon 😀

Ihana joulun jatkoa kaikille!

Jouluaaton kattaus - eka kerta ikinä kun kattauksessa oli punaista 😮
Wannabe-Martta ei harrasta perinteisiä joulukuusia, mutta tämä vuonna nähtiin useampiakin ei-niin-perinteisiä versioita ☺️
Prosciuttorullat täytettiin hunajamelonilla, rucolalla ja sampanjabriellä 😋
Wannabe-Martan perinteinen joulun jääankka, reseptikin maailman helpoin. Paista jäiset ankanrinnat uunissa nahkapuoli ylöspäin 80 asteessa 8 tuntia. Poista nahka, ja upota kuumaan liemeen jossa soijaa 1 osa, vettä 5 osaa ja lihaliemikuutio jokaista 3 dl nestettä kohti. Jäähdytä ja marinoi jääkaapissa kolme päivää. Siivuta ja tarjoile esim vadelma- tai kirsikkakastikkeen ja saksanpähkinöiden kanssa.
Jouluvalmisteluiden ytimessä Wb-Martta puuhasi ei-niin-perinteisiä joulukuusia myös cupcakesien ja marenkien muodossa

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Kesäruoka johon voit käyttää melkein mitä vain kaapistasi löydät


Kuten aikaisemminkin on tullut moneen otteeseen mainittua, Wannabe-Martta on todellinen kausieläjä, mitä ruokaan tulee. Kesä- ja talviruokakaudet poikkeavat toisistaan kuin, no, kesä ja talvi. Syys- ja kevätkaudetkin ovat havaittavissa, vaikkakin ehkä enemmän lämmittelynä "varsinaisille" kausille. Kesäkaudella, varsinkin säiden ollessa lämpimät, ruokaa tehdään enemmän ulkona, eikä uunin lämmittäminen tule kyseeseen (paitsi harvinaisen leipomiskohtauksen iskiessä), kasvisten määrä ruoanlaitossa lisääntyy ja torilla käydään tuoreita raaka-aineita hakemassa useamman kerran viikossa. Talvella taas kaivetaan uunipadat esiin ja pitkään haudutettavat ruoat tekevät kauppansa. Viinikin tummenee roseesta punaiseksi.

Wannabe-Martta on tänä kesänä hullaantunut grillitortilloihin, joka onkin näppärä ruoka koska niihin voi laittaa melkeinpä mitä vaan, mitä kaapista sattuu löytymään. Tähän väliin todettakoon, että Wannabe-Martta rrrrrrakastaaaaa texmexiä: salsaa, guacamolea, juustokastiketta, nachoja, tacoja, burritoja... mutta nyt ei ole kyse siitä, mikä perinteisesti texmexiksi mielletään (joka on, sitä paitsi, talviruokaa). Ei ole varmaan texmexiä ollenkaan. Ihan eri juttu. Yhteistä oikeastaan vain se tortillalätty. Mutta oikein hyvä tämäkin on. Ehkä jopa parempaa kuin se oikea texmex. Kesällä varsinkin, paljon parempaa!

Kokeilepa ja kerro sitten mitä olit mieltä!

Wb-Martan kesäiset grillitortillat

Tarvitset:

- Keskikokoisia tai isoja tortillalettuja (tosimartta tekee itse, Wb-Martta oikoo ja ostaa kaupasta).

- Jonkun grillattavaksi passaavan pääraaka-aineen, esim nautaa, possua, kanaa tai lammasta, jättikatkarapuja, avokadoa, halloumia, portobelloa... tähän voit hyvin käyttää myös edellisen päivän grilliruoan ylijäämät, kunhan se kestää uudelleen grillauksen.

- Valinnan mukaan reilusti kasviksia, Wb-Martta suosittelee vähintään kolmea esimerkiksi seuraavista: salaattia, kirsikkatomaatteja, kurkkua siivuina, porkkanaa karkeana raasteena, ohuina tikkuina tai lantteina, retiisejä siivuina (kolme edellistä voit halutessasi myös pikaisesti pikkelöidä), ananasta, paprikaa, kesäsipulia varsineen... vain oma mielikuvituksesi on rajana. Kunhan on tuoretta ja paljon!

- Kastikkeeksi sopivat vaikkapa chimichurri, parikakastike (resepti kahteen edelliseen täältä), juustokastike (esim juokseva Koskenlaskija), majoneesi makusi mukaan maustettuna tai hedelmäinen kastike - jos et halua tehdä itse, esim Felixin chili-mangosalaattikastike toimii hyvin (ja on valmiskastikkeeksi siedettävä myös lisäaineluettelonsa perusteella).

- "Ripotteiksi" voit vielä varata makusi mukaan vaikkapa pähkinöitä, erilaisia siemeniä, tuoreita yrttejä sekä tietysti tuoretta chiliä. Limestä voit halutessasi puristaa koko komeuden päälle muutaman tipan mehua, antaa kivan lisäkirpakkuuden.

Sitten ei muuta kuin grillailemaan. Pääraaka-ainetta tarvitset maltillisesti (näiden tortillojen on tarkoituskin olla raikkaita ja kesäisiä, joten täytteessä on hyvä olla vähintään puolet kasviksia). Noin 100 g kypsää lihaa ruokailijaa kohti on jo paljon, kasvispääraaka-ainetta saattaa tarvita hieman enemmän.

Grillaa haluamasi täytteet, ainakin siis valitsemasi pääraaka-aineet, ja kasviksia makusi mukaan. Ja sitten se kaikkein tärkein: grillaa myös tortillaletut kevyesti (riittävän kuumassa grillissä 20 sek per puoli riittää). Sopivasti grillaantunut tortilla pullistuu hieman ja saa pintaansa väriä "leipäjuustomaisesti". Siitä tulee selvästi rapea, ja aivan ihanan makuinen. Hiiligrillissä saat tortilloihin parhaan maun, mutta hyvin homma onnistuu kaasugrillissäkin.

Tortilloita kannattaa grillata sitä mukaan kun niitä tarvitaan. Sitten kokoat vastagrillatulle tortillalle valintasi mukaan täytteitä, mutta ole täytteiden kanssa maltillinen: tässä tapauksessa vähemmän on enemmän. Tortilla makusi mukaan tötterölle (koulukuntia taittelusta on monia eikä Wb-Martta ota siihen kantaa), ja ääntä kohti. Veikkaan että ei jäänyt viimeiseksi grillitortillaksesi 😉









maanantai 23. heinäkuuta 2018

Grilliruokien parhaat kaverit

Helteet sen kun jatkuu! Wannabe-Martta ei pistä pahakseen pitkiäkään hellekausia, mutta Insinöörismies hikoilee ja huokailee. Pakenikin tänään toimiston viileyteen 😃

Helteinen kesä näkyy myös Kaaoskeittiössä. Suomen suven näyttäessä parhaat puolensa ei sisällä kuuman hellan edessä seisominen välttämättä houkuta. Kaaoskeittiö onkin siirretty sisätiloista grillin ääreen - silloin kun nyt ylipäänsä jaksetaan jotain kokata. Moni hellepäivän lounas on kuitattu leivällä ja sardiineilla (mikähän siinä on, että sardiinit maistuvat niin kumman hyviltä kuumana kesäpäivänä: muutoin Wb-Martta ei syö niitä koskaan?).

Wannabe-Martalla on kesäruokavalikoimassaan muutama grilliruokien ohella tarjottava kylmä kastike, jotka kuuluvat Kaaoskesäkeittiöön erottamattomasti. Jaan tässä ne teillekin, ehkä joku muukin saa näistä ideaa.

Auringonpaisteen täyttämiä kesäpäiviä kaikille!

Chimichurri
Argentiinalainen yrttikastike joka sopii mainiosti grillatun lihan, erityisesti naudan kanssa. Kokeile grillatun flanksteakin kaverina!
- Ruukku basilikaa
- Ruukku korianteria
- Ruukku lehtipersiljaa
- Noin 1 dl hyvää oliiviöljyä
- 2 valkosipulinkynttä
- Tuoretta chiliä maun mukaan
- Pari rkl valkoviinietikkaa tai sitruunamehua
+ suolaa, pippuria

Leikkaa yrtit, chili ja valkosipuli hieman pienemmiksi. Hienonna öljyn ja etikan kanssa sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa rouheaksi (ei tarvitse olla ihan muussia). Mausta suolalla ja pippurilla. 

Joidenkin mielestä chimichurri on parhaimmillaan kun yrtit, valkosipulit ja chilin hienontaa veitsellä eikä käytä sauvasekoitinta lainkaan. Tällöin rakenne jää tietysti vielä karkeammaksi. 

Flanksteakin kanssa chimichurrin voi nauttia vaikkapa näin: leikkaa grillattu flanksteak noin tuuman siivuiksi, ja levitä chimichurriraidat lihan päälle. Kylkeen sopii erinomaisesti vaikkapa mansikka-vesimeloni-fetasalaatti.



Retiisitzatziki
Tämä on kuin monille tuttu kurkusta valmistettava serkkunsa. Wannabe-Martta suosii tätä erityisesti rasvaisen possunlihan, kuten kasslerin, kanssa.

- Nippu retiisejä
- Pari desiä turkkilaista jogurttia
- 3-4 valkosipulin kynttä
- Loraus valkoviinietikkaa
+ Suolaa, sokeria, mustapippurijauhetta, pari tippaa tabascoa

Raasta retiisit hienolla terällä, ja valuta ne huolellisesti siivilässä. Sekoita valutettu retiisiraaste, jogurtti ja etikka, purista joukkoon valkosipuli. Mausta. Anna maustua jääkaapissa pari tuntia.

Kastike paahdetusta paprikasta
Tämä maukas kastike sopii monenlaisen grilliruoan, esim broilerin ja possun, kanssa ja on omiaan myös burgerkastikkeena. Tätä kannattaa tehdä reilumpi erä kerralla, koska se säilyy vähintään viikon verran jääkaapissa.
5 punaista paprikaa
1-2 tuoretta chilipalkoa
pari rkl - puoli desiä oliiviöljyä
loraus valkoviinietikkaa
savupaprikajauhetta
suolaa, pippuria, hitunen sokeria

Leikkaa paprikat lohkoiksi, poista siemenet ja kanta. Paahda paprikoita uunissa tai grillissä 225 asteessa noin 15 min, kunnes kuori alkaa muuttua mustaksi. Lisää pellille loppuvaiheessa myös chilipalot (jos haluat vähentää tulisuutta, poista niistä siemenet). Jäähdytä ja poista mustuneet kuoren osat - kuoria ei tarvitse poistaa kokonaan.

Soseuta kaikki ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittessa.

Paprikakastike on oivallista sellaisenaankin, mutta toimii myös erittäin hyvin kermaviiliin, turkkilaiseen jogurttiin tai majoneesiin sekoitettuna.



maanantai 16. heinäkuuta 2018

Hellekesän juomavinkki + Wannabe-Martan makumatka Euroopassa, osa 2: Espanja

Juuri nyt Suomea hellivät (tai piinaavat, kuka mitenkin sen kokee) uskomattomat hellekelit. Onnekseen Wb-Martta on lomalla, ja saa nauttia kesästä omalla terassilla toimiston sijaan. Kesäkelien makuun Wb-Martta tosin pääsi jo loppukeväästä matkalla Ranskassa ja Espanjassa. Tämä on matkatarinan jälkimmäinen osa (ensimmäisen osan voit lukea täältä).

Ranskasta Wannabe-Martan makumatka jatkui siis Espanjaan. Espanja on aikoinaan ollut yksi teini-ikäisen Wannabe-Martan ensimmäisistä matkakohteista, ja ehkä siksi muodostunut erityisen rakkaaksi. Nuorena Wb-Marttaan vetosi ehkä enemmän lämpö, palmut ja rannat, mutta sittemmin Espanjasta on tullut yksi merkittävimmistä makumatkakohteista.

Ensinnäkin: tapakset. Tarvitseeko edes selittää? Tapaksia saa Espanjasta kaikkialta - joskaan ne eivät ole kaikkialla hyviä. Tapas-ravintolan valintaan pätee samat säännöt kuin ravintolan valintaan ulkomailla yleensäkin: suuntaa sinne, missä paikallisetkin syövät. Älä valitse keskeisimmällä turistipaikalla olevaa ravintolaa, äläkä välttämättä sitäkään jossa on äänekkäin tai aggressiivisin (kyllä, näitäkin on nähty) sisäänheittäjä.

Espanjan ensimmäiset tapakset nautittiin Figueresissä, johon päädytiin Dali-museon houkuttelemana (vahva suositus Wb-Martalta, joka ei yleensä suuremmin museoista innostu). Sittemmin tapaksia tuli nautittua milloin lounaaksi, milloin muuten vaan pienenä suolaisena hiukopalana - ja toki lähes jokaisessa ravintolassa pöytään tuotiin pienet alkutapakset. Tapaksia siis syötiin moneen otteeseen.




Tällä kertaa Wb-Martta söi Insinöörismiehen kanssa myös paellaa. Paella on, jos mahdollista, vielä petollisempaa kuin tapakset. Sitäkin saa joka paikasta mutta se ei todellakaan ole kaikkialla hyvää. Unohda kaikki ravintolat, jotka lupaavat paellasi alle puolessa tunnissa - paella ei vain valmistu niin nopeasti. Alle puolessa tunnissa valmistuva paella on joko odotellut liedellä tovin tai on jotenkin puolivalmista, vaikkapa pakasteesta.

Cadaquesista (Dalin kotikaupunki, vink vink) löytyi kuitenkin aivan ihana kalaravintola (klik) jonka paella oli to-del-la hyvää. Mutta varoituksen sana: arroz negro eli mustekalan musteella värjätty paella todellakin sotkee. Kaiken. Aluksi hieman huvittavalta tuntuvat essut, jotka ruokailijoille ennen annosten saapumista laitetaan, tulevat tarpeeseen. Kaupunki on muuten aivan hurmaava muutoinkin, suosittelen ehdottomasti piipahtamaan, jos siihen on mahdollisuus.


Myös espanjalaisten ylpeys (tai eräs niistä), Jamon Serrano (tai iberico-possun Jamon Iberico), ilmakuivattu kinkku, on vertaansa vailla. Sitä tarjotaan jopa aamupalalla. Erityisen vaikuttavia ovat kinkkuravintolat tai -myymälät, jamoneriat, joissa siivut veistetään suoraan kinkusta (ja "kokonainen" ei näytä suomalaiselta joulukinkulta vaan on kirjaimellisesti kokonainen, mukana on myös sorkka), ja joissa kokonaisia kinkkua voi nähdä katosta roikkumassa kymmenittäin.



Rakkaita espanjan makumuistoja Wb-Martalla on näidenkin lisäksi lukemattomia, joista nostetaan tähän juttuun vielä yksi, joka sopii helteisen Suomen kesälomailijoille kuin nenä päähän. Sangria on monille Espanjan-matkaajille tuttu, mutta paljon tuntemattomampi on sen vaatimaton maalaisserkku Tinto de Verano (mutta paaaaaljon parempi, jos Wb-Martalta kysytään). 


Tämä juoma on mitä parhain kesäisiin, lämpimiin iltoihin. Vastaa vahvuudeltaan mietoa olutta, ja samalla tulee kuin vahingossa nauttineeksi myös vettä, kivennäisaineita ja sokeria, joita hellepäivinä tarvitsee. Juoman voi valmistaa myös valko- tai roseeviinistä (nimi lienee silloin Blanco / Rosé de Verano). Ja huom, olkoon kuinka mietoa hyvänsä, kaikkea kesäpäivän juomista ei kannata hoitaa tällä juomalla, ensisijaisesti nesteytyksestä huolehditaan vedellä ja kivennäisvedellä, jookos?

Ihania hellepäivä kaikille, ja jos et tykkää niin relax, ei tätä Suomessa kovin kauaa kestä kuitenkaan.

Tinto de Verano - maailman helpoin kesäjuoma
1 osa punaviiniä
1 osa kivennäisvettä
1 osa sitruunalimonadia, esim sprite
Koristeluun vaikkapa sitrushedelmiä siivutettuna, tai marjoja
Jääpaloja
Sekoita kaikki. Juo aurinkovarjon alla.

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Nyhjää tyhj... naatista!

Rakkaat lukijat, nyt tulee ässävinkki.

PORKKANAN NAATIT.

Kun ostat tuoretta porkkanaa torilta tai nostat sitä omasta maasta (markettiporkkanoihin tämä vinkki ei valitettavasti päde mutta usko pois, jo pelkkien naattien takia kannattaa tehdä matka torille), ÄLÄ HEITÄ NAATTEJA POIS. Porkkanoiden naateista, eli (kyllä, todellakin) siitä vihreästä maanpäällisestä osasta saat AIVAN TÖRKEÄN HYVÄN peston.

Porkkananaattipesto tehdään aivan kuten perinteinenkin pesto, mutta basilika korvataan porkkananlehdillä ja -varsilla. Eli suurinpiirtein näin:

Porkkananaattipesto

Porkkanan naatteja noin nipusta porkkanoita (eli n. 5 kpl:sta)
1-2 valkosipulinkynttä
1 rkl sitruunamehua
0,5-1 dl hyvää oliiviöljyä
0,5 dl pinjansiemeniä paahdettuna
0,5 dl raastettua parmesania
Pippuria
Suolaa



Irrota naatit porkkanoista, huuhtele ja anna kuivua esim puhtaan keittiöpyyhkeen päällä. Jos naateissa on kovia varsia, poista ne. Pehmeät naatit voit käyttää kokonaan.

Leikkaa varret veitsellä noin 5 cm pätkiksi, ja laita ne sauvasekoittimen kulhoon yhdessä oliiviöljyn (n. 0,5 dl), suolan ja pippurin kanssa. Soseuta (vinkkien vinkki: terään saattaa jäädä porkkananvarsien pitkiä, kuitumaisia osia, jotka on irrotettava terästä käsin: irrota silloin pistoke seinästä tai jos olet siihen liian laiska, älä ainakaan pidä sormea virtanappulalla...). 

Lisää tarvittaessa öljyä (jos vaikuttaa liian kuivalta ja/tai ei soseudu kunnolla).
Lisää parmesanraaste ja paahdetut pinjansiemenet ja soseuta vielä kevyesti.

Nauti esim siemennäkkärin päällä, tai pastan tai uusien perunoiden kanssa. 



  
Nam. Kun tätä kerran teet, harmittelet niitä kaikkia naatteja jotka elämäsi aikana olet heittänyt pois.

Vapise basika, täältä tulee porkkananaatti!!!

Sienihulluus iski taas

Tänään se taas iski. (Lähes) Jokasyksyinen tila josta ei tokene ennen kuin ensilumi sataa, erityisen hulluina vuosina ei ihan vielä silloink...